Älykkyyden ja koulutuksen välinen suhde: tarkempi tarkastelu

Oletko koskaan huomannut, miten yhteiskunta rinnastaa älykkyyden ja koulutuksen käsitteet?

Yhteiskunnassamme koulutettuna oleminen luullaan usein älykkääksi, ja älykkyyttä pidetäänkin usein tärkeimpänä ratkaisevana tekijänä akateemisen menestyksen kannalta.

Mutta onko älykkyys todella kaikki kaikessa koulutuksellisessa menestyksessä? Mitä eroa on sillä, että on koulutettu ja sillä, että on ylipäätään älykäs?

Tässä artikkelissa autan sinua tarkastelemaan tarkemmin älykkyyden ja koulutuksen välistä suhdetta ja tutkimaan muiden tekijöiden roolia akateemisessa menestyksessä. Ymmärretään siis tarkemmin, mitä menestyminen koulutuksessa vaatii.

Mitä eroa on koulutuksella ja älykkyydellä?

Koko elämäni ajan ympärilläni olevat ihmiset ovat aina ajatelleet, että koulutus ja älykkyys ovat lähes sama asia.

Yhteiskunnassa, jossa asuin, koulutettu olo luultiin usein älykkääksi. Näytti siltä, että mitä enemmän tutkintoja jollakulla oli, sitä älykkäämmäksi ja menestyneemmäksi häntä pidettiin.

Muistan, kuinka vanhempani selittivät minulle, että minun pitäisi oppia koulussa parhaani, jotta minusta tulisi älykkäämpi ja menestyisin.

Nyt tiedän, että he olivat väärässä.

Muistan erään tapauksen, kun olin ystävien ja tuttavien kanssa sosiaalisessa tilaisuudessa. Eräs henkilö, joka oli valmistunut tunnetusta yliopistosta, alkoi kehuskella koulutuksellisilla saavutuksillaan.

Lähes välittömästi muu ryhmä tuntui pitävän tätä henkilöä älykkäämpänä, vaikka emme olleet vielä keskustelleet mistään erityisestä aiheesta.

Tämä henkilö hallitsi sitten keskustelua, ja hänen ajatuksilleen annettiin enemmän painoarvoa pelkästään hänen koulutustaustansa vuoksi.

Keskustelun edetessä en voinut olla tuntematta turhautumista. Minulla oli yhtä paljon kokemusta ja tietoa käsiteltävistä aiheista, mutta koska minulla ei ollut samaa koulutustasoa, ajatukseni ja ideani tuntuivat jäävän huomiotta tai ne jätettiin huomiotta.

Tämä kokemus sai minut ymmärtämään, että koulutus ei aina ole yhtä kuin älykkyys. Mietitkö, mikä on ero?

Määritellään sitten koulutuksen ja älykkyyden käsitteet.

Koulutuksella tarkoitetaan prosessia, jossa opitaan ja hankitaan tietoja, taitoja, arvoja, uskomuksia ja tottumuksia koulunkäynnin, harjoittelun tai kokemuksen eri muotojen avulla.

Siinä hankitaan tietoa ja ymmärrystä monista eri aiheista ja opitaan soveltamaan tätä tietoa käytännössä.

Entä älykkyys?

Älykkyys taas on kykyä ajatella, järkeillä ja ratkaista ongelmia.

Se on monitahoinen henkinen kyky, johon kuuluu kyky ymmärtää ja käsitellä tietoa sekä kyky oppia ja sopeutua uusiin tilanteisiin.

Useimmiten älykkyyttä mitataan erilaisilla testeillä ja arvioinneilla, kuten älykkyysosamäärää mittaavilla testeillä (IQ-testit).

En kiellä sitä, etteivätkö nämä kaksi käsitettä olisi osittain päällekkäisiä, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat sama asia.

Silti tutkimukset osoittavat, että koulutus voi parantaa älykkyyttä ja päinvastoin - myös älykkyys voi olla tärkeä tekijä tyydyttävän koulutuksen saavuttamisessa. Katsotaanpa, miten tämä näiden kahden käsitteen välinen kaksinkertainen yhteys toimii.

Parantaako koulutus älykkyyttä?

Et varmaankaan ylläty, jos kerron, että koulutuksen saaminen ja uusien asioiden oppiminen voivat parantaa älykkyyttä.

Itse asiassa kognitiiviset ja kehityspsykologit toteavat usein, että lapsen kognitiiviset kyvyt riippuvat suuresti siitä, mitä hän oppii koulussa ja millaisia taitoja hän sen seurauksena saa.

Jos esimerkiksi ymmärrämme sveitsiläisen kehityspsykologin Jean Piaget'n teorian pääkohdat, voimme päätellä, että hänen mielestään koulutus olisi räätälöitävä yksilön kognitiivisen kehityksen mukaan, jotta se olisi tehokkainta.

Hän kehitti klassisen lähestymistavan kasvatus- ja kehityspsykologian alalla, mutta nykyaikaiset tutkijat ymmärtävät älykkyyden ja koulutuksen välisen yhteyden jokseenkin samalla tavalla.

On käynyt ilmi, että yksilön saaman koulutuksen kesto ja hänen älykkyysosamäärätestiensä tulokset korreloivat positiivisesti. Mitä tämä tarkoittaa?

Tämä voidaan tulkita kahdella tavalla:

• Joko älykkäämmillä oppilailla on tarve saada enemmän koulutusta.
• Tai pidempi koulutuksen kesto voi johtaa älykkyyden lisääntymiseen.

Kummassakin tapauksessa Psychological Science -lehdessä vuonna 2018 julkaistu tutkimus osoittaa, että koulutuksen saaminen on johdonmukaisin ja kestävin tapa lisätä älykkyyttä.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos haluat tulla älykkäämmäksi, sinun on jatkettava koulutusta kognitiivisten taitojesi kehittämiseksi.

Mutta entä toisinpäin? Määrittääkö älykkyys myös akateemisen menestyksen?

Keskitytään siihen, miten älykkyys liittyy menestykseen akateemisissa ympäristöissä.

Onko älykkyys merkittävä tekijä akateemisen menestyksen kannalta?

Kuten jo totesin, yhä laajempi koulutus auttaa varmasti kehittämään kognitiivisia taitoja, kuten kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua, päättelyä, luovuutta, muistia ja jopa tarkkaavaisuutta.

Toisaalta, jos sinulla on jo ennestään korkea älykkyysosamäärä, menestyt todennäköisemmin akateemisella alalla.

Itse asiassa tutkimukset osoittavat, että älykkyysosamäärä on vahva akateemisen menestyksen ja saavutusten ennustaja. Frontiers of Psychology -lehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa korkeamman älykkyysosamäärän omaavat henkilöt menestyivät paremmin verrattuna niihin, joilla oli matalampi älykkyysosamäärä.

Tärkeintä oli, että heidän akateeminen menestyksensä voitiin ennustaa älykkyystestistä saatujen pisteiden perusteella.

Haluan teidän kuitenkin tietävän yhden asian: jos joku kertoo saaneensa korkeat pisteet älykkyystestissä, se ei välttämättä tarkoita, että hän on älykäs. Miksi?

Koska tavanomaisten älykkyystestien tiedetään olevan rajallisia välineitä älykkyyden mittaamiseen. Esimerkiksi joissakin älykkyystesteissä on todettu olevan kulttuurista vinoutumaa, mikä tarkoittaa, että ne saattavat suosia epäoikeudenmukaisesti tiettyjä kulttuuriryhmiä toisten kustannuksella.

Älykkyystestit tuskin pystyvät myöskään kuvaamaan kaikkia älykkyyden osa-alueita tai muita kuin kognitiivisia tekijöitä. On kuitenkin paljon muitakin tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa akateemiseen menestykseen ja menestykseen elämässä.

Ja tiedätkö mitä muuta?

Älykkyysosamäärät muuttuvat. Ne eivät yleensä ole vakaita ajan mittaan, ja ne voivat muuttua eri tekijöiden, kuten koulutuksen, terveyden ja elämänkokemuksen, vuoksi.

Mitä se tarkoittaa?

Tämä tarkoittaa, että älykkyys on todellakin merkittävä akateemisen menestyksen ennustaja. Tapa, jolla mittaamme älykkyyttä ja päättelemme, että joku on älykäs, ei kuitenkaan ole aina luotettava.

Entä muut tekijät? Riippuvatko koulutus ja akateeminen menestys pelkästään siitä, kuinka älykäs olet?

Totuus on, että älykkyys on yksi tekijä, joka voi vaikuttaa akateemiseen menestykseen, mutta se ei ole ainoa tekijä.

Siksi keskustelemme nyt muista ei-kognitiivisista ja ympäristötekijöistä, jotka voivat vaikuttaa koulutustasoosi.

4 muuta koulutukseen vaikuttavaa tekijää

1) Motivaatio ja itsekuri

Oletko koskaan huomannut, miten paljon motivaatio auttaa oppilaita menestymään ja saamaan parempaa opetusta?

Yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka voivat määrittää koulutuksen tasa-arvon älykkyystasosta riippumatta, on se, miten motivoitunut yksilö on saamaan koulutusta.

Syy on se, että motivaatio auttaa ihmisiä kehittämään itsekuria. Ja kun olet tarpeeksi kurinalainen, voit hallita aikaasi tehokkaasti, asettaa tavoitteita ja kehittää hyviä opiskelutottumuksia.

Entä ne, joilla on vaikeuksia kehittää itsekuria ja joilla ei ole tarpeeksi motivaatiota opiskeluun?

Tällöin on todennäköistä, että heillä on vaikeuksia keskittyä tunneilla, tehdä tehtäviä tai opiskella tentteihin.

Tämä voi johtaa huonompiin arvosanoihin ja akateemiseen suoritukseen.

Ainakin tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet sen. Worcester Polytechnic Institutessa tehdyn tutkimuksen mukaan opiskelijoilla, joilla oli parempi itsekuri, oli paremmat lähtötiedot ja he olivat huolellisempia suorittaessaan tehtäviä koulussa.

Samaa voidaan sanoa motivaatiosta.

Siksi sekä motivaatio että itsekuri ovat tärkeitä akateemisen menestyksen kannalta. Ne voivat auttaa oppilaita pysymään keskittyneinä ja motivoituneina oppimiseen älykkyysosamäärästä ja älykkyysosamäärästä riippumatta.

2) Opiskelutottumukset ja ajanhallinta

Jos olet joskus kamppaillut ajankäytön hallinnasta opiskeluprosessin aikana, ymmärrät luultavasti, miten tärkeää ajankäyttö ja opiskelutottumukset ovat koulutuksen saamisessa.

Vaikka olisit kuinka älykäs tahansa, jos sinulla ei ole riittäviä ajanhallintataitoja, on todennäköistä, että opintosuorituksesi kärsivät.

Nyt saatat ihmetellä, mitä tarkalleen ottaen tarkoitan ajanhallintataidoilla.

Puhun kyvystä suunnitella, organisoida ja priorisoida tehtäviä ja toimintoja tehokkaasti, jotta voi hallita aikaansa tehokkaasti.

Totuus on, että taidot, kuten kyky laatia aikatauluja ja priorisoida tehtäviä, ovat tärkeitä akateemisen menestyksen kannalta. Miksi?

Koska nämä taidot auttavat opiskelijoita hallitsemaan aikaansa tehokkaasti ja tekemään tehtävät ja projektit ajallaan.

Kuvittele, että olet saanut älykkyystestissä jopa 140 pistettä, mutta sinulla ei ole ajanhallintataitoja.

Älykkyydestäsi huolimatta kamppailet todennäköisesti akateemisessa elämässä, koska et pysty hallitsemaan aikaasi tehokkaasti.

Tämä tarkoittaa, että menetät potentiaalisi menestyä vain siksi, että sinulla ei välttämättä ole opiskelutottumuksia.

Sinulla saattaa esimerkiksi olla vaikeuksia saada tehtävät ja projektit valmiiksi ajoissa, mikä johtaa arvosanojen ja opintosuoritusten heikkenemiseen.

Tutkimusten perusteella opiskelutottumukset ja ajanhallinta ovat tärkeitä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa koulutukseen.

Vaikka älykkyysosamääräsi olisikin korkea verrattuna ikätovereihisi, yritä siis kehittää oikeat opiskelutottumukset ja hallita aikaasi tehokkaasti. Näin voit hyödyntää kognitiivisia taitojasi ja menestyä.

3) Laadukkaan koulutuksen saatavuus

Kognitiivisten ja ei-kognitiivisten tekijöiden lisäksi myös eräät ympäristötekijät vaikuttavat siihen, miten tyydyttävä koulutustaso voi olla.

Laadukkaan koulutuksen saatavuus on yksi näistä tekijöistä.

Itse asiassa älykkyystasosta riippumatta yksilö ei voi menestyä akateemisesti, jos hänellä ei ole mahdollisuutta koulutukseen.

Syynä tähän on se, että rajalliset koulutusmahdollisuudet voivat johtaa oppimismahdollisuuksien ja henkilökohtaisen kasvun puutteeseen.

Esimerkiksi maaseudulla asuvalla henkilöllä, jolla on rajalliset mahdollisuudet koulunkäyntiin, voi olla vähemmän mahdollisuuksia oppia ja saavuttaa koulutustavoitteensa kuin kaupunkialueella asuvalla henkilöllä, jolla on paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin.

Oletko koskaan kuullut oppilaista, jotka kamppailevat suoriutuakseen hyvin vain siksi, että he käyvät koulua, jonka oppikirjat ovat vanhentuneita ja rahoitus riittämätöntä?

Tämän vuoksi heillä on haasteita tehtävien ja projektien suorittamisessa, koska heillä ei ole käytettävissään teknologiaa tai muita resursseja.

Sanomattakin on selvää, että tämä vaikeuttaa materiaalin oppimista ja ymmärtämistä.

Silti jotkut kuuluisat ihmiset, joilla oli suuri älykkyyspotentiaali mutta joilla ei ollut mahdollisuutta saada koulutusta, onnistuivat menestymään.

Esimerkiksi Albert Einstein, saksalaissyntyinen fyysikko, jota pidetään yleisesti yhtenä historian älykkäimmistä ihmisistä, kamppaili perinteisen koulutuksen kanssa ja kritisoi usein jäykkää ja autoritaarista koulujärjestelmää.

Myöhemmin hän jätti koulunkäynnin kesken ja jatkoi itseopiskelua, jonka ansiosta hän pystyi kehittämään ajatuksiaan ja teorioitaan maailmankaikkeuden luonteesta.

Vaikka sinulla ei olisikaan mahdollisuutta saada laadukasta koulutusta, kognitiiviset taitosi saattavat siis löytää keinon auttaa sinua menestymään ilman koulutusta. Se on kuitenkin epäilemättä yksi tärkeimmistä koulutukseen vaikuttavista tekijöistä.

4) Perhetausta ja sosioekonominen asema

Oletko koskaan tuntenut perheesi painostavan sinua hankkimaan hyvän koulutuksen? Tai ehkä olet joutunut kohtaamaan kulttuurisia ja yhteiskunnallisia odotuksia siitä, että sinusta pitäisi tulla koulutettu yksilö.

Vaikka vanhempani eivät koskaan nimenomaisesti korostaneet, että he halusivat minun menestyvän ja saavan parhaan mahdollisen koulutuksen, tunsin jotenkin, että he ja heidän yhteiskuntaluokkansa vaativat minua tekemään niin.

Rehellisesti sanottuna heidän perfektionisminsa aiheutti minulle paljon ahdistusta koko elämäni ajan, mutta se on eri asia.

Asia on niin, että perhetaustalla ja sosioekonomisella asemalla voi olla merkittävä vaikutus koulutukseen.

Sillä ei ole väliä, oletko älykäs vai et; jos sinulla tai perheenjäsenilläsi on korkeakoulutustausta ja tunnet kysyntää, on todennäköistä, että yrität opiskella yliopistossa ja hankkia tutkinnon.

Miten perhetaustasi voi vaikuttaa koulutukseesi?

No, lapsi, joka on kotoisin perheestä, jossa koulutusta painotetaan voimakkaasti, saattaa todennäköisemmin arvostaa koulutusta ja saavuttaa akateemista menestystä kuin lapsi, joka on kotoisin perheestä, jossa koulutusta ei painoteta yhtä paljon.

Samoin sosioekonominen asema voi vaikuttaa koulutukseen monin tavoin, kuten laadukkaiden koulujen ja resurssien saatavuuteen, oppimismahdollisuuksiin ja mahdollisuuksiin hankkia korkea-asteen koulutusta.

Lisäksi kulttuuriset ja yhteiskunnalliset odotukset voivat myös antaa sinulle tarkoituksen ja suunnan, ja ne voivat kannustaa sinua tekemään kovasti töitä ja tavoittelemaan huippuosaamista opinnoissasi.

Älä kuitenkaan unohda, että sinun on löydettävä se, mikä sopii sinulle parhaiten, ja tunnustettava, että älykkyys ja akateeminen menestys eivät ole ainoita arvokkuuden tai saavutusten mittareita.

Tunneäly & akateeminen suorituskyky

Ennen kuin teemme yhteenvedon artikkelista, haluaisin keskustella vielä yhdestä asiasta, älykkyyden ja koulutuksen välisestä suhteesta.

Älykkyydestä puhuttaessa ihmiset ajattelevat heti henkisiä kykyjä, kuten ajattelua, päätöksentekoa, päättelyä ja kykyä oppia ja sopeutua uusiin tilanteisiin.

Jos kuitenkin olet kiinnostunut positiivisesta psykologiasta (ja vaikka et olisikaan), olet todennäköisesti kuullut tunneälyn käsitteestä.

Tunneäly voidaan määritellä kyvyksi tunnistaa ja ymmärtää omia ja muiden tunteita sekä kyvyksi hallita ja säädellä näitä tunteita.

Ja arvaa mitä?

Kognitiivinen älykkyys ei liity ainoastaan koulutukseen, vaan tutkimukset ovat osoittaneet, että myös tunneälyllä on merkittävä yhteys koulutukseen ja akateemiseen suoritukseen.

Totuus on, että henkilöt, joilla on korkeampi tunneälykkyys, suoriutuvat yleensä paremmin akateemisista opinnoista. Tutkimusten mukaan tunneälykkyys voi lisäksi johtaa myönteisiin tuloksiin, kuten parempaan elämäntyytyväisyyteen ja uramenestykseen.

Tämän perusteella ei ole yllättävää, että ihmiset, joilla on korkea tunneälykkyys, suoriutuvat akateemisista opinnoista paremmin. Miksi?

Koska oppilaat, jotka pystyvät tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan, ovat todennäköisemmin motivoituneita ja itsekurinalaisia, mikä voi auttaa heitä menestymään akateemisesti.

Vastaavasti oppilaat, jotka pystyvät ymmärtämään ja hallitsemaan toisten tunteita, pystyvät ehkä paremmin muodostamaan myönteisiä suhteita opettajiinsa ja ikätovereihinsa. Tämä voi myös edistää akateemista menestystä.

Kuten huomaatte, tunneäly on myös tärkeä tekijä, joka voi vaikuttaa akateemiseen suoritukseen.

Tämä tarkoittaa, että jos yrität keskittyä tunneälytaitojen kehittämiseen, on todennäköistä, että saavutat akateemista menestystä vähemmällä vaivalla.

Lopulliset ajatukset

Kaiken kaikkiaan älykkyyden ja koulutuksen välinen suhde on monimutkainen. Koulutuksen saaminen voi parantaa älykkyyttä, mutta älykkyys puolestaan voi myös ennustaa akateemisia saavutuksia ja menestystä.

Yksi asia on varma - älykkyyden ja koulutuksen rinnastaminen on yksinkertainen väärinkäsitys.

Muista siis, että mahdollisuutesi henkilökohtaiseen kasvuun ja kehittymiseen eivät riipu saamastasi koulutuksesta tai älykkyysosamäärästäsi. Avain menestykseen on keskittyä vahvuuksiesi ja taitojesi kehittämiseen ja hyödyntää oppimismahdollisuuksia ja henkilökohtaista kasvua.