Noam Chomsky leninismistä: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Noam Chomsky on kuuluisa yhdysvaltalainen poliittinen filosofi ja kulttuuriakatemikko.

Hän on yksi vasemmiston vaikutusvaltaisimmista henkilöistä viime vuosisadalla, ja hän on koko uransa ajan puolustanut tarmokkaasti libertaristista sosialismia.

Chomsky vastustaa valtiollista voimankäyttöä ja autoritaarisuutta, sillä hän uskoo sen johtavan noidankehässä takaisin fasismiin.

Anarkosyndikalistina Chomsky kannattaa pieniä työläisneuvostoja, jotka hoitavat omia asioitaan.

Vladimir Lenin puolestaan oli Venäjän vuoden 1917 bolševikkivallankumouksen isä ja kannatti voimakkaasti poliittisen voiman käyttöä kommunistisen vision saavuttamiseksi.

Lenin uskoi valtiovaltaan ja totalitaariseen politiikkaan keinona muokata maailmaa hänen ja hänen seuraajiensa tarpeelliseksi katsomalla tavalla.

Tässä on syy, miksi he ovat niin eri mieltä.

Noam Chomskyn näkemys leninismistä

Leninismi on Vladimir Leninin kehittämä ja levittämä poliittinen filosofia.

Sen pääuskomukset ovat, että koulutettujen kommunistien sitoutuneen ydinryhmän on koottava työväenluokka yhteen ja luotava kommunistinen järjestelmä.

Leninismi korostaa uskoa kapitalismin täydelliseen lakkauttamiseen ottamalla poliittinen valta haltuun ja säilyttämällä se tarvittaessa sotilaallisin keinoin.

Vaikka leninismi väitti keskittyvänsä työväenluokan nostamiseen ja kommunistisen utopian luomiseen, se johti laajamittaiseen poliittiseen sortoon, joukkomurhiin sekä ihmisoikeuksien ja sananvapauden laiminlyöntiin.

Apologeetat väittävät, että leninismi oli epätäydellistä, mutta että sen ajan venäläisen yhteiskunnan murtumat ja ristiriidat olivat sen saastuttamia.

Chomskyn kaltaiset kriitikot väittävät, että leninismi oli vain vallankaappaus fanaatikoille, jotka käyttivät kommunismia verhona johtaakseen venäläistä yhteiskuntaa omaksi hyödykseen.

Chomsky pitää Leninin filosofiaa vaarallisena ja vääränä.

Kriitikot ovat syyttäneet Chomskya leninismin ja stalinismin niputtamisesta yhteen epäoikeudenmukaisesti.

Kuten Chomsky sanoo vastauksena erään naisen kysymykseen tästä asiasta:

"Olen kirjoittanut siitä ja selittänyt, miksi se on mielestäni totta", Chomsky sanoo.

"Lenin oli sosialistisen liikkeen oikeistolainen poikkeama, ja häntä pidettiin sellaisena. Marxilaiset valtavirran edustajat pitivät häntä sellaisena. Me unohdamme, keitä marxilaiset valtavirran edustajat olivat, koska he hävisivät."

Chomsky viittaa johtavien marxilaisten intellektuellien Antonie Pannekoekin ja Rosa Luxemburgin kaltaisiin henkilöihin esimerkkinä niistä, jotka Lenin tuomitsi ja joiden kanssa hän oli eri mieltä.

Chomskyn pointti ja väite tässä on, että Lenin ei ollut aidosti samaa mieltä kommunistien ja sosialistien solidaarisuuden ja kapitalistisesta sorrosta vapauttamisen ihanteista.

Sen sijaan Chomsky katsoo Leninin uskoneen taantumukselliseen ja autoritaariseen versioon sosialismin pakottamisesta ihmisille osana suurta ideologista ja taloudellista hanketta.

Miksi Chomsky vastustaa leninismiä?

Chomskyn suuri ongelma leninismiä kohtaan on sama kuin Leninin ajan valtavirran marxilaisilla: heidän mielestään se oli totalitaarista valtiota, joka oli naamioitu työläisten oikeuksien lipun alle.

Heidän mielestään Leninin liikettä määritteli "opportunistinen etujoukko".

Toisin sanoen leninismi oli ajatus siitä, että pieni eliitti kaappasi vallan kansan puolesta ja teki yhteiskunnasta haluamansa kaltaisen. Chomskyn mukaan valhe on siinä, että se oli muka kansan parhaaksi, koska maalitolppia voidaan aina siirtää.

Tämän leninismin vallan epätasapainon ja sen halun manipuloida kansanliikkeitä Chomsky esittää imperialistisen, elitistisen ajattelutavan jatkumona.

Vasemmalta käsin ymmärretyssä marxismissa oli kyse spontaanista työväenliikkeestä, ei älyllisestä etujoukosta.

Tästä huolimatta Marx kannatti ajatusta, että jonkinlainen uudelleenkoulutus ja voimankäyttö saattaisivat olla tarpeen, jotta päästäisiin eroon kapitalistisista talousmuodoista ja yhteiskunnan järjestäytymättömistä, tuottamattomista järjestelmistä.

Palattuaan Venäjälle keväällä 1917 Lenin näytti periaatteessa olevan kommunistisen ihanteen kannalla, jonka mukaan työläiset hallitsisivat tuotantoa, ja vapaamielisen sosialistisen mallin kannalla.

Mutta otettuaan vallan syksyllä Lenin juopui Chomskyn mukaan vallasta. Tässä vaiheessa Lenin purki tehdasneuvostot ja työläisten oikeudet ja keskitti valtion valvonnan.

Sen sijaan, että Lenin olisi pitänyt kiinni aiemmin ajamastaan vapauteen perustuvasta mallista, hän palasi takaisin rautanyrkkiin.

Chomskyn mukaan tämä oli itse asiassa hänen todellinen kantansa, ja Leninin vasemmistolaisuus oli itse asiassa vain opportunismia.

Ovatko Chomsky ja Lenin samaa mieltä mistään?

Chomsky katsoo, että useimmat kansanliikkeet 1600-luvulta lähtien ovat olleet luonteeltaan "spontaaneja, vapaamielisiä ja sosialistisia".

Näin ollen hän on samaa mieltä Leninin vapaamielisempien ja tasa-arvoisempien lausuntojen kanssa, joita hän esitti syksyllä 1917 palattuaan Venäjälle.

Hän kuitenkin uskoo - kuten muutkin Leninin aikaiset valtavirran marxilaiset - että Leninin väliaikainen kääntyminen vähemmän valtiojohtoiseen sosialismin versioon tehtiin vain kansanliikkeen hyväksynnän vuoksi.

Tosiasia on, että Chomsky uskoo Leninin olleen valevasemmistolainen.

Itseään todellisena vasemmistolaisena pitävänä Chomsky ei siis oikeastaan ole samaa mieltä leninismin kanssa, koska hän pitää sitä vilpillisenä ja kyynisenä liikkeenä.

Toisaalta Chomsky ja Lenin kannattavat molemmat kapitalismin kaatamista.

Lenin vain uskoo, että tämän toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on käytettävä machiavellilaisia tekniikoita, kun taas Chomsky uskoo, että se tapahtuu luonnollisesti, jos ihmiset nostavat äänensä, boikotoivat ja osallistuvat poliittiseen prosessiin.

Mitkä ovat Chomskyn keskeiset uskomukset?

Hänen filosofiansa on anarkosyndikalismia, joka on libertarismin vasemmistolainen muoto.

Hänen keskeiset näkemyksensä liittyvät työntekijöiden osuuskuntiin ja hajautettuihin valtiojärjestelmiin, joissa henkilökohtainen vapaus on etusijalla.

Chomsky on johdonmukaisesti vastustanut sitä, mitä hän pitää joukkotiedotusvälineiden ja yritysten, valtion ja sotilasvallan välisenä insestisuhteena.

Tämän järjestelmän myyjiä ovat poliitikot, jotka ovat toimittajia, joita Chomsky on arvostellut jyrkästi.

Lenin, joka itse oli "nokkela poliitikko", oli Chomskyn mielestä vain yksi valheellinen hahmo lisää.

Viisi tärkeintä erimielisyyttä Chomskyn ja Leninin välillä.

1) Suora demokratia vs. eliitin valtiovalta

Chomsky on suoran demokratian kannattaja, kun taas Lenin kannatti ajatusta eliittiytyneestä ytimestä, joka tekisi sen, minkä se päättäisi olevan parasta kaikille.

"Libertäärisenä anarkistina" tai anarkosyndikalistina Chomsky uskoo, että valtion keskusvallan käyttäminen on lähes aina väärin, vaikka se olisikin muka valtion edun mukaista.

Kuten Heiko Koo toteaa:

"Tällä hän tarkoittaa sellaista, joka haastaa ja vaatii kaiken perusteettoman auktoriteetin ja sorron purkamista, sellaista, joka taistelee jokaisen yksilön ja kollektiivin täyden kehityksen toteuttamisen puolesta "teollisen järjestäytymisen" tai "neuvostokommunismin" hallituksen kautta."

2) Työntekijöiden osuuskunnat vs. keskitetty valtiontalous

Chomsky kannattaa työntekijöiden osuuskuntia ja työntekijöiden hallitsemaa taloutta.

Valtaan päästyään Lenin ryhtyi lakkauttamaan työväen osuuskuntia ja keskittämään valtion valvontaa.

Jo vuoden 1918 alussa Lenin noudatti ideologiaansa, jonka mukaan tarvittaisiin "työväenarmeija", jotta kaikki talonpojat ja rahvaan edustajat saataisiin suuren johtajan taakse.

Kuten Chomksy sanoi, "sillä ei ole mitään tekemistä sosialismin kanssa".

Itse asiassa Chomsky pitää leninismiä vain toisenlaisena ylhäältä alaspäin suuntautuvan autoritaarisuuden muotona, joka antaa pienen eliitin käyttää epäoikeudenmukaista valtaa työntekijöihin ja perheisiin.

"Leniniläisen opin suuri vetovoima modernin älymystön keskuudessa konfliktien ja mullistusten aikana. Tämä oppi antaa 'radikaaleille älymystölle' oikeuden pitää hallussaan valtiovaltaa ja määrätä 'punaisen byrokratian', 'uuden luokan', ankaran hallinnon", Chomsky kirjoittaa.

3) Kriittinen ajattelu vs. valtiollinen ideologia

Chomsky on aina kannattanut voimakkaasti edistyksellistä koulutusta, jossa oppilaita opetetaan kriittiseen ajatteluun ja auktoriteettien kyseenalaistamiseen.

Lenin sitä vastoin seisoi koulutusjärjestelmän takana, joka pakotti neuvosto-opin noudattamaan jäykkää konformismia.

Esseessään "Neuvostoliitto vastaan sosialismi" Chomsky väittää, että Neuvostoliitto ja leninismi olivat vain väärä julkisivu, joka esti todellisen myönteisen muutoksen tapahtumisen.

"Neuvostoliiton johto esittää itsensä sosialistisena suojellakseen oikeuttaan käyttää nuijan käyttöä, ja länsimaiset ideologit omaksuvat saman teeskentelyn estääkseen vapaamman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan uhan." "Neuvostoliiton johto esittää itsensä sosialistisena suojellakseen oikeuttaan käyttää nuijan käyttöä.

"Tämä yhteinen hyökkäys sosialismia vastaan on ollut erittäin tehokas sen heikentämisessä nykyaikana."

4) Totuus vs. valta

Chomsky pitää totuutta tärkeämpänä kuin valtaa tai "oikealla" puolella olemista.

Chomsky esimerkiksi vastustaa jyrkästi Israelin toimia Palestiinassa, mutta pitää myös BDS-liikettä (Boycott Divestment Sanctions) valheellisena ja täynnä liioiteltua propagandaa.

Chomskyn mukaan Lenin itse asiassa "rekonstruoi tsaarin ajan sortojärjestelmät" Venäjällä, ja hänen Tšekan ja salaisen poliisin raa'an käytönsä on täydellinen esimerkki tästä.

Samaan aikaan Chomskyn väite, jonka mukaan keskittäminen ja valtiovalta olisivat marxilaisuuden vastaisia, on kiistanalainen, sillä Marx sanoi, että keskittäminen on välttämätöntä tuotannon vauhdittamiseksi ja vaurauden jakamiseksi, jotta kapitalistisen järjestelmän hamsteripyörästä päästään ulos.

5) Sananvapaus vs. lojaalisuus

Chomsky uskoo sananvapauteen, vaikka se sisältäisi lausumia, joita hän pitää haitallisina tai täysin väärinä.

Lenin ja hänen jälkeensä tulleet neuvostohallitukset uskoivat vahvasti siihen, että yleistä mielipidettä oli valvottava ja hillittävä.

Lenin käytti salaista poliisia keräämään, vainoamaan ja vangitsemaan hellittämättä niitä, jotka puhuivat hänen hallitustaan vastaan.

Chomsky sen sijaan katsoo, että jopa hyvin epäsuositut tai loukkaavat mielipiteet tarvitsevat sananvapautta.

Itse asiassa Chomsky (joka on juutalainen) herätti aiemmin suurta kiistaa, koska hän jopa puolusti kiihkeän uusnatsin sananvapautta.

Kuka on oikeassa?

Jos olet vasemmistolainen ja uskot sosialismiin, saatat miettiä, kumpi on oikeassa: Chomsky vai Lenin?

Monet länsimaiset vasemmistolaiset voisivat sanoa Chomsky, koska hän käyttää rationaalisuutta, maltillisia kantoja ja väkivallattomuutta ihanteidensa perustana.

Toiset kuitenkin väittävät, että Lenin oli itse asiassa realistisempi ja että Chomsky on enemmän tai vähemmän poseeraaja, joka puhuu mukavasti nojatuolista käsin, kun taas Lenin oli mukana todellisessa sodassa ja taistelussa, ei vain teoriassa.

Vaikka tämä saattaa olla epäoikeudenmukaista, kun otetaan huomioon Chomskyn oma katutason aktivismi ja hänen vuosien ajan tekemänsä työ kansalaisoikeuksien hyväksi, on varmasti totta, että Chomsky ei ole koskaan ollut kansallinen poliittinen johtaja, joka olisi johtanut vallankaappausta tai vallankumousta.

Chomskylla on todellakin paljon vastustajia vasemmistossa, kuten Dash, internetmarxisti, joka kirjoittaa seuraavaa:

"Noam Chomskyn poliittiset kuumakalleudet ovat kuin myrkyllinen aivosieni, joka tarttuu kaikkeen vasemmistolaiseen keskusteluun, jonka kanssa se joutuu kosketuksiin", Dash kirjoittaa ja lisää, että häntä suututtavat eniten seuraavat asiat:

"Anarkistien määrä, jotka käyttävät loputtomasti Chomskyn Leniniä ja Marxia koskevia vitun törkeitä kuumia otteita (ainoana ja ainoana) lähteenä, jota he tarvitsevat hölynpölyä suoltaakseen."

Tärkein vasemmiston erimielisyys Chomskyn kanssa leninismistä on se, että hän on väärässä siinä, että Lenin olisi ollut vastavallankumouksellinen tai vilpitön.

He pitävät tätä sopivana retoriikkana, jonka avulla Chomksky voi välttää kaikki Leninin ankaraan valtakauteen liittyvät epämiellyttävyydet ja autoritaarisuus myöntämättä, että osa niistä saattoi olla väistämättömiä tai aikakauden ja venäläisen kontekstin tuotteita.

Kriitikot syyttävät Chomskya myös siitä, että hän puolustelee Pol Potin raakaa ja diktatorista hallintoa Kambodžassa samalla kun hän demonisoi Leniniä esimerkkinä tekopyhyydestä.

"Chomskyn silloisissa kirjoituksissa Pol Potin annetaan hiljaa ymmärtää olevan jokin jalo poikkeus, jolla oli parhaat aikeet, mutta Vladimir Lenin on 'oikeisto-opportunistinen itsekäs diktaattori'?".

"Miksi Chomsky tarjoaa vallankumouksellista epäilyksen etua vain tässä, 1900-luvun jälkipuoliskon ehdottomasti virheellisimmässä tilanteessa, jossa epäilyksen etua olisi voitu laajentaa?" Dash kysyy.

Lopullinen tuomio

Chomsky ja Lenin ovat hyvin eri puolilla vasemmistoa.

Tämä johtuu siitä, että Chomsky tukee hajautettua, vapauden puolesta puhuvaa näkemystä sosialismista, kun taas Lenin päätyi tukemaan keskitetympää, uskollisuutta suosivaa versiota sosialismista.

Vaikka osa heidän tavoitteistaan kapitalismin lakkauttamisen suhteen on yhteneväisiä, heidän ratkaisunsa ovat hyvin erilaisia.

Tosiasia on kuitenkin se, että leninismi oli ideologia, joka kehittyi vallankumouksen ja sisällissodan raivoisassa uunissa, kun taas Chomskyn ajatukset on kehitetty MIT:n luentosaleissa ja joillakin mielenosoitusmarsseilla.

On kuitenkin selvää, että ideologiselta kannalta nämä kaksi miestä ovat erimielisiä siitä, miten he ymmärtävät valtion ja poliittisen vallan oikean roolin kapitalismin purkamisessa.

On myös selvää, että Chomskylla on Leniniin verrattuna paljon erilainen näkemys siitä, mitä todellisen sosialismin ja marxilaisuuden pitäisi käytännössä olla.

Tykkäsitkö artikkelistani? Tykkää minusta Facebookissa nähdäksesi lisää tällaisia artikkeleita syötteessäsi.